Ovatko lyhenteet LAN, WLAN, Wi-Fi, WPA, RSSI tai SNR tuttuja?
Lyhenteitä vilisee IT-maailmassa joka puolella, eikä niiden perässä ole aina helppo pysyä. Verkkojen tai sovellusten käyttämiseen ei toki vaadita termien tuntemusta, mutta yleisimpien tunnistaminen helpottaa arkea ja vaikkapa IT-tuen kanssa asiointia. Tutustutaan muutamiin tietoliikenteeseen liittyviin lyhenteisiin ja termeihin lähemmin.
- WAN, Wide Area Network eli laajaverkko. Usein puhekielessä tarkoittaa internettiä. Tyypillisesti yrityksen tietoliikenteessä puhutaan ulkoverkosta, joka tarkoittaa kaikkea yrityksen palomuurin ulkopuolista tietoliikenneverkkoa.
- LAN, Local Area Network eli lähiverkko. Yrityksen sisäverkko, joka usein on jaettu useampaan osaan käyttötarkoituksen mukaan – esimerkiksi toimisto-, tuotanto- ja vierasverkkoihin. Yrityksen palomuuri on sisäverkon ja ulkoverkon välissä.
- WLAN, Wireless Local Area Network. Langaton verkko on yrityksen sisäverkko samalla tavalla kuin LAN, jolla yleisesti tarkoitetaan langallista lähiverkkoa.
- Wi-Fi. Tarkoittaa samaa kuin WLAN, mutta tästä poiketen ei ole lyhenne, vaan mainostoimiston luoma markkinointitermi IEEE 802.11 -standardin mukaiselle langattomalle lähiverkolle, mikä kieltämättä on helpommin arkikieleen sopiva nimi. Toisin kuin usein luullaan, WiFi ei ole lyhenne termistä Wireless Fidelity.
- AP, Access Point eli tukiasema. Wlan-verkko koostuu yhdestä tai useammasta tukiasemasta, jotka luovat halutun laajuisen langattoman verkon. Kotikäytössä on yleensä WLAN-reititin, joka tarjoaa myös langallisia portteja sekä muodostaa yhteyden internettiin.
- WEP, Wired Equivalent Protocol. Alkuperäinen WLAN-verkkojen salausprotokolla.
- WPA, Wi-Fi Protected Access. WLAN-verkon suojausprotokolla, josta on useampi eri kehitysversio (WPA, WPA2 ja WPA3 eri variaatioineen).
- RSSI, Received Signal Strenght Indicator ilmaisee vastaanotetun signaalin voimakkuuden – käytännössä siis sen, millä voimakkuudella käyttäjän päätelaite WLAN-signaalin kulloinkin vastaanottaa. Päätelaitteissa kuten tietokoneissa tai tableteissa verkon voimakkuus näkyy wlan-symbolin palkkeina, mutta laitteet itse käsittelevät tietoa negatiivisena desibeliarvona milliwattiin nähden, esimerkiksi -60 dBm. Mitä lähempänä nollaa arvo on, sitä paremmasta signaalista on kyse.
- SNR, Signal to Noise Ratio eli signaali-kohinasuhde ilmaisee, kuinka hyvä vastaanotetun WLAN-signaalin taso on verrattuna taustakohinaan. Käyttäjälle tätä arvoa ei yleensä näytetä, mutta se on oleellinen tekijä WLAN-verkon hyvälle toiminnalle.
- SISO, Single Input – Single Output. Yksi datalähete tukiaseman ja clientin välillä. Alkuperäinen WLAN-teknologian ratkaisu.
- MIMO, Multiple Input – Multiple Output. 802.11n standardin myötä tullut teknologia, jossa datalähete lähetetään usealla radiolla ja vastaavasti vastaanotetaan usealla radiolla. Laitteiden ominaisuuksista riippuen käytetään tyypillisesti kahta, kolmea tai neljää radiota, joskin uusimmat standardit tukevat jopa kahdeksan radion käyttöä. MIMO:n avulla langattoman verkon nopeus ja luotettavuus parani huomattavasti.
- MU-MIMO, multi-user MIMO. Mahdollistaa tukiaseman kommunikoinnin useamman clientin kanssa samanaikaisesti.
- MLO, Multi-link Operation. Mahdollistaa yhtäaikaisen lähettämisen ja vastaanottamisen usealla taajuusalueella (2,4, 5 ja 6 GHz). Parantaa kapasiteettia.
Voidaan todeta, että vaikka tietoliikenteen termit ja lyhenteet voivat aluksi tuntua monimutkaisilta, niiden perusmerkitysten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan verkkojen toimintaa huomattavasti paremmin. Kun tunnistaa esimerkiksi eron sisä- ja ulkoverkon välillä, ymmärtää langattoman verkon toimintaa tai osaa tulkita signaalin laatua kuvaavia arvoja, on arjen IT-tilanteissa helpompi toimia. Pieni perehtyminen yleisimpiin käsitteisiin tuo varmuutta ja säästää aikaa sekä tekee teknisestä maailmasta hieman ymmärrettävämmän.
Mutta mitä langattomassa verkossa oikeastaan tapahtuu, kun laite yhdistyy WLANiin tai data liikkuu ilman kaapeleita? Seuraavassa osassa pureudumme siihen, miten WLAN toimii käytännössä: radioaalloista tiedonsiirtoon ja siihen, miten verkko estää laitteita “puhumasta päällekkäin”.