Usein puhutaan, että data on pilvessä. Useimmat eivät ajattele sen kummemmin, mitä se pilvi oikeastaan tarkoittaa ja missä data on – ja mitä data fyysisesti on. Onko väliä, missä data sijaitsee, kunhan se on nopeasti käytettävissä?
Data sijaitsee aina fyysisesti jossakin, ei se pilvessä ole, vaikka siitä niin puhutaankin hyvin vakiintuneesti. ”Data on pilvessä” on markkinoinnillinen metafora, joka kuvastaa tietoverkkokaavioissa monimutkaisia verkko- ja palveluinfrastruktuureja. Ei ole siis olemassa tuuli- ja vesivoimaloiden rinnalla ”pilvivoimaloita”, joissa data leijuu ilmassa ja on siellä tallessa ja turvassa.
Pilvi tarkoittaa aina fyysistä konesalia, vaikka käyttäjälle data voi vaikuttaa olevan ”vain jossain” ja data on käytössä internetin välityksellä.
Kun pilvi on markkinoinnillinen termi, määritellään sen tässä tarkoittavan jotain oman tietokoneen ulkopuolista datan sijaintia. Eli jos tallennat dataa omalle tietokoneellesi, se ei ole pilvessä vaan se on tallennettuna fyysisesti tietokoneesi kiintolevylle (tai SSD-asemalle). Kun tallennat tiedoston omalle tietokoneellesi, se pysyy siellä, eikä sitä ole jaettu tai varmistettu muualla automaattisesti. Tämä tarkoittaa, että jos tietokoneesi hajoaa, varastetaan tai tiedosto vahingoittuu, sen palauttaminen voi olla vaikeaa.
Jos sen sijaan data tallennetaan pilveen eli fyysisesti jonkun palveluntarjoajan konesalissa olevaan palvelimeen, tiedosto on yleensä saatavilla eri laitteilla ja se on myös varmuuskopioitu, mikä parantaa sen säilyvyyttä ja saatavuutta.
Fyysisesti data on muutoksia sähköisessä, magneettisessa tai optisessa tilassa, mutta loogisella tasolla se on ykkösiä ja nollia, jotka tietokone osaa tulkita tekstiksi, kuvaksi, videoksi tai ohjelmakoodiksi.
Palvelimet käsittelevät ja muuntavat dataa oikeaan muotoon suorittamalla laskentaa, tallentamalla tietoa ja välittämällä sitä eteenpäin käyttäjille tai järjestelmille. Ei siis ole yhdentekevää, millaisella palvelimella (liiketoimintakriittinen) data on, koska palvelimen suorituskyky, tietoturva ja sijainti vaikuttavat suoraan datan saatavuuteen, käsittelynopeuteen ja turvallisuuteen. Liiketoimintakriittinen data vaatii luotettavan infrastruktuurin, joka takaa jatkuvuuden, minimoi viiveet ja suojaa tietoja esimerkiksi kyberuhilta ja laitteistovioilta.
Kun ymmärretään, mitä pilvi, data ja palvelimet ovat, seuraava tärkeä kysymys on: missä data (ja palvelimet) sijaitsee? Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi:
1. Omissa tiloissa (On-Premises)
= Yrityksen omat palvelimet sijaitsevat yrityksen omassa konesalissa tai toimitiloissa.
2. Ulkopuolisessa konesalissa
= Data sijaitsee jonkun muun hallinnoimassa konesalissa. Tämä voi jakautua kahteen päätyyppiin:
Yleensä ulkopuolisessa konesalissa oleva data sijaitsee palveluntarjoajan omistamilla palvelimilla, mutta on olemassa myös laitetilapalveluita (ns. co-location-palvelu), joissa asiakas vuokraa konesalista tilaa omille palvelimilleen yksityisessä ja hallitussa ympäristössä.
Tässä vaiheessa on selvää, että data voi sijaita omalla tietokoneella, omassa toimistossa tai omassa konesalissa, erillisen palveluntarjoajan, kuten DataEnterin konesalissa tai sitten data voi olla kaukomailla tai teillä tietämättömillä, eli siellä, missä konesalit ”nyt sattuvat olemaan”.
Luetellaan tärkeimmät syyt datan sijainnin tärkeydelle:
Palvelimen fyysinen sijainti määrittää, minkä lainsäädännön ja tietosuojavaatimusten alaisuudessa dataa käsitellään. EU:ssa GDPR suojaa henkilötietoja ja EU:n ulkopuolella voivat vaikutta täysin eri säädökset (tai säätämättömyydet ja puutteet säädöksissä). Julkipilven sijainnin voi useimmiten ainakin näennäisesti valita niin, että data säilyy EU:ssa tai jossakin tietyssä maassa, mutta monetkaan julkipilven palveluntarjoajat eivät sopimuksissaan takaa datan tarkkaa sijaintia tai sitä, ettei sitä siirretä muualle esim. ruuhka-aikoina. Lisäksi palveluntarjoajan kotimaa voi vaikuttaa siihen, kuka dataan voi päästä käsiksi.
Datan sijainti voi vaikuttaa yhteyksien nopeuteen ja palveluiden käytettävyyteen.
Kun data on sertifioidussa konesalissa, se on suojattuna fyysisiltä uhilta ja kyberuhilta. Datan sijaintia valitessa kannattaa miettiä riskiä siitä, että yritys voi kohdata toimintakatkoksia tai menettää kriittistä dataa esimerkiksi luonnonkatastrofin tai verkkohyökkäyksen seurauksena.
On todella epätodennäköistä, että Suomessa sijaitseviin konesaleihin kohdistuu luonnonkatastrofeja, ja niihin pieniinkin riskeihin on varauduttu infrastruktuurilla ja muilla järjestelyillä varsin mallikkaasti.
Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään, mikä tekee osaltaan Suomesta huoltovarman sijainnin datalle.
Vastuullisuusnäkökulmaan voi liittyä ympäristö- ja kotimaisuusnäkökulmat.
Konesalien energiatehokkuus ja sähkön tuotantotapa vaikuttavat suoraan ympäristövaikutuksiin. Uusiutuvan energian käyttö ja tehokkaat jäähdytysratkaisut pienentävät hiilijalanjälkeä, ja Suomen pohjoinen sijainti sekä viileä ilmasto helpottavat palvelimien jäähdyttämistä merkittävästi. Palvelimien käytöstä syntyy ”sivutuotteena” hukkalämpöä ja palvelintiloja eli konesaleja on jäähdytettävä, jotta lämpötila pysyy optimaalisena.
Hukkalämmön hyödyntämisen teknologiat kehittyvät jatkuvasti. Monet suomalaiset datakeskukset syöttävät hukkalämpöä esimerkiksi kaukolämpöverkkoon, mikä vähentää energiahukkaa ja tukee kestävää kehitystä.
Valitsemalla suomalaisen konesalin yritys tukee paikallista työllisyyttä, kotimaisia innovaatioita ja infrastruktuurin kehitystä.
Lisäksi paikallinen palveluntarjoaja tarjoaa nopeampaa ja henkilökohtaisempaa asiakaspalvelua verrattuna globaaleihin kasvottomiin jättiyrityksiin. Julkipilven valitessaan asiakas joutuu mitä todennäköisimmin tekemään itse tai kolmannen osapuolen konsultin kanssa kaiken asennus- ja optimointityön alusta loppuun. Julkipilven käyttö voi olla monimutkasta, jos halutaan optimoida kapasiteetin käyttöä ja sitä kautta kustannuksia.
Datan sijainnilla on yhä suurempi merkitys yrityksen politiikan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Yritykset joutuvat ottamaan huomioon paitsi tekniset ja toiminnalliset seikat, myös sääntelyn ja tietosuojavaatimukset, jotka vaihtelevat maittain ja alueittain. Esimerkiksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) edellyttää, että henkilötietojen käsittely tapahtuu tietyin ehdoin ja usein EU:n sisällä. Tämä tekee datan maantieteellisestä sijainnista kriittisen osan yrityksen tietoturvapolitiikkaa. Valitsemalla kotimaisen konesalikumppanin yritys voi varmistaa, että data pysyy juridisesti turvallisella maaperällä, ja samalla vähentää riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi poliittisiin jännitteisiin, lainsäädännön epävarmuuteen tai jopa palvelukatkoksiin eri maiden välillä.
Datan sijainti on strateginen valinta, ei pelkästään tekninen yksityiskohta.
Ota yhteyttä: olemme täällä juuri sinua varten.
Asiakaspalvelu: sales@dataenter.fi
+358 40 556 7500
Kauppakatu 50, 78200 VARKAUS
Telitie 1D, 80100 JOENSUU
Viestikatu 3, 70600 KUOPIO
Pohjolankatu 5, 74100 IISALMI
Pohjolankatu 20, 87100 KAJAANI
Jatatie 18, 93600 KUUSAMO
Yhteystietomme ovat muotoa etunimi.sukunimi@dataenter.fi
YHTEISTYÖSSÄ