Varmistaako oma palvelin yrityksen tietoturvan ja tehokkuuden?

Monissa yrityksissä painitaan edelleen palvelimien kanssa monestakin eri syystä. Vaikka Microsoftin ratkaisut ovat vieneet jo paljon asioita varsinkin tiedon tallennuksen osalta heidän palveluihinsa, on yrityksissä edelleen paljon sellaista, mihin Microsoftin palveluvalikoimaa ei voi aukottomasti hyödyntää. Kaikki yritykset eivät voi luottaa pelkästään tietoliikenneyhteyksien varassa oleviin pilvipalveluihin, vaan edelleenkin täytyy miettiä omaa palvelinta tai muita palvelinratkaisuja datan sijainniksi.

Suosituksia siihen, miten palvelimen hankinta tulisi ratkaista, on varmasti yhtä paljon kuin suosittelijoitakin. Ja kun ratkaisuvaihtoehtojakin on enemmän kuin yksi, niin mitä asioita tässä olisi sitten hyvä tietää?

Perinteinen ajatusmalli tahtoo tässä asiassa olla seuraavanlainen:

• Omalla palvelimella saadaan oma vapaus ja myös tietoturva hoidettua siten, kuin vaatimukset sen asettavat.
• Ajatellaan, että kustannukset ovat edullisemmat, kun palvelimen hankkii yrityksen omaan ”konesaliin”.
• Ja mikäs sen helpompaa kuin ylläpitää laitetta, joka on jo valmiiksi käsillä, eikä tarvitse välttämättä soitella minnekään tukipalveluihin ja odottaa sitä vastausta.

Miksi edes ajatella muita ratkaisuja?

Se, miksi muita ratkaisuja datan sijainnille kannattaa miettiä, liittyy pitkälti siihen, mitä kaikkea muuta oman palvelimen omistamiseen liittyy. Onko yrityksessä esimerkiksi varauduttu siihen, että oman palvelimen kriittinen komponentti vikaantuu? Vastaus tähän on monesti, että kyllä ja vieläpä siten, että palvelimesta kyllä löytyy valmistajan onsite-takuu parhaalla mahdollisella vasteajalla. Mutta onko nyt oikeasti pureuduttu siihen, mitä tuo takuu oikeasti merkitsee? Se, että palvelimeen kuuluu takuu vaikkapa seitsemän tunnin vasteajalla, ei tarkoita sitä, että vika olisi ratkaistu seitsemässä tunnissa, vaan sitä, että se otetaan käsittelyyn tuon ajan sisällä.

Pohditaanpa nyt uudestaan tilanne, että kriittinen komponentti vikaantuu tuotantokriittisestä palvelimesta:

1. Vikaantuminen huomataan
2. Vikailmoitus suoraan valmistajalle tai IT-kumppanin kautta
3. Vikailmoitus vastaanotetaan valmistajalla ja kuitataan vasteajan sisällä
4. Valmistaja pyrkii selvittämään vian aiheuttajan etänä ja tilaa tarvittaessa vaihdettavat komponentit ja lähettää asentajan korjaamaan vikaantuneen laitteen
5. Vika korjattu ja tuotantoa voidaan käynnistellä uudelleen

Miten pitkään palvelimen vikaantumisen ja korjaamisen ketjuun voi mennä aikaa?

Pahimmillaan kyseinen ketju voi viedä päiviä tai jopa viikkoja, mikäli vikaantunutta komponenttia ei ole suoraan huoltokumppanin varastossa ja se joudutaan tilaamaan. Huolto voi viedä vieläkin pidempään, mikäli ensimmäinen komponenttivaihto ei korjaakaan ongelmaa, ja palvelin vaatii uuden vianselvityksen sekä korjauksen. Toki tällaiset edellä mainitut tilanteet ovat harvinaisia ja palvelinvalmistajilla on tarjolla myös laajempaa tukea paremmalla vasteajalla, mikä kannattaa ottaa huomioon, varsinkin jos kyseessä on tuotantokriittisen palvelimen hankinta.

Vaihtoehtona kapasiteettipalvelut

Vaihtoehto omille palvelimille on yrityksen palvelimien sijoittaminen kumppanin konesaliin kapasiteettipalveluna. Tätä pidetään edelleen monesti kalliina vaihtoehtona ja monesti ajatellaan, että tämä ei olisi tietoturvallista, koska jotenkin kapasiteettipalvelut mielletään samankaltaiseksi kuin julkiset pilvipalvelut. Näiden lisäksi monesti pelätään työnteon hidastuvan muualla olevien palvelimen kanssa.

Onko asiat kuitenkaan näin? Kapasiteettipalveluissa on toki paljon asioita, mitä pitää ottaa huomioon silloin, kun omia fyysisiä palvelimia aletaan siirtämään, mutta tässäkin osaava kumppani tulee arvoon arvaamattomaan. Siirron suunnittelussa onkin tärkeää se, että kumppani on valittu oikein ja ymmärtää yrityksesi liiketoiminnan ja sen, mikä sille on kriittistä.

Kapasiteettipalvelujen hyödyt

Kapasiteettipalvelujen ehdottomana valttina voidaan pitää sitä, että yrityksen ICT-päättäjien ja johdon ei tarvitse olla ennustajia. Tällä tarkoitetaan sitä, että kapasiteettipalvelujen avulla voit olla aina tilanteessa, jossa maksat siitä, mitä oikeasti tarvitset. Palvelimen/palvelimien ollessa kumppanin konesalissa virtualisoituna mahdolliset vikaantumiset aiheuttavat yleensä verrattain lyhyet käyttökatkot. Mahdollisia komponenttivikaantumisia loppukäyttäjä ei edes huomaa, koska kapasiteettipalveluissa palvelimet ovat klusteroituja, jolloin yksittäisen palvelimen komponenttivika ei aiheuta käyttökatkoa.

Toisena tärkeänä asiana kapasiteettipalveluissa on se, että kumppanisi hoitaa palvelinten infran.

Eli sinun ei tarvitse menettää yöuniasi:

• tuleekohan sähkökatkoja
• mitenköhän lämmin kesä on tulossa
• pysyykö konesali nyt varmasti tarvittavan lämpöisenä
• katkaiseeko kaivinkone juuri tontilla kulkevan kuidun ja sitä kautta yrityksen tietoliikenneyhteydet.

Huolettomuus on siis yksi suuri tekijä, miksi palvelimet kannattaa sijoittaa kumppanin konesaliin. Huolettomuus johtaa myös siihen, että pysyt paremmin kontrolloimaan ja ennustamaan kuluja. Kun kumppani hoitaa palvelinten pyörittämiseen tarvittavan infran, ei sinun tarvitse varautua mahdollisiin yllättäviin kuluihin laitteiston, huoltojen tai muiden välttämättömyyksien osalta.

Kolmas ja erittäin tärkeä tekijä on myös tietoturva. Yleisesti ottaen kapasiteettipalveluja tarjoavat yritykset pitävät tietoturvan tason erittäin korkealla ja tämä tarkoittaa sellaisia ratkaisuja, mitä ei kovinkaan monelta Pk-sektorin yritykseltä omasta palvelinympäristöstä löydy. Kun monesti puhutaan, että onko tietoturvallista laittaa ne omat palvelimet pyörimään sinne kumppanin konesaliin, on hieman kyseenalaista ja tällöin puhujalla voi helpostikin mennä sekaisin niin sanotut julkipilvet ja asiakkaalle rakennetut dedikoidut konesaliratkaisut.

Huomioon otettavat asiat

Palvelinratkaisujen tekeminen edellyttää kuitenkin aina laajaa suunnittelua, johon on hyvä ottaa asiantunteva kumppani mukaan. Tässä vaiheessa myös kumppanin osaaminen liiketoiminnan kehityksessä ja järjestelmien tuntemuksessa tulee arvoon arvaamattomaan, koska tällöin he osaavat ehdottaa juuri sinulle sopivaa ratkaisua. Ja joskus nämä kaksi mainittua ratkaisua eivät yksinään toimi, vaan näitä on osattava yhdistellä niin sanotuksi hybridimalliksi.

Hybridimalli tuo joustavuutta palvelinratkaisuihin

Hybridimallissa osa palvelimista voi olla yrityksen omissa tiloissa ja osa taas toteutettuna kumppanin konesalista. Tällä mallilla voidaan hakea kuorman jakamista siten, että ns. jatkuvasti työstössä olevat, varsinkin suurikokoiset tiedostot ovat omissa tiloissa sijaitsevalla palvelimella ja ne harvemmin käytettävät tiedot kapasiteettipalveluissa kumppanin konesalissa. Yrityksen omissa tiloissa oleva palvelin voi toimia myös niin sanottuna cache-palvelimena (välimuistipalvelin). Tällöin saadaan lyhennettyä tiedon hakemiseen kuluvaa aikaa, koska usein käytetyt tiedostot löytyvät suoraan sisäverkon palvelimelta ja myös kokonaiskuormitusta saadaan tasapainotettua.

Yhtenä huomioonotettavana sovellutuksena voidaan tässä pitää myös disaster recovery (DR) ajattelua. Tässä palvelut käytännössä kahdennetaan eri sijainteihin ajatuksella, että jos toiselle palvelinympäristölle tapahtuu jotain, palvelut saadaan käyntiin nopeasti toisesta sijainnista. Tämä on tärkeä ottaa ajatteluun mukaan varsinkin silloin, jos palvelimet ovat kriittisenä osana yrityksen tuotantoa ja mahdollinen palvelinrikko voisi aiheuttaa suuria tappioita yrityksen liiketoiminnalle tai vaikkapa huoltovarmuudelle.

Osaavan IT-kumppanin rooli

Lopuksi lienee jopa helppo sanoa, että näiden asioiden pyörittely pelkästään omassa päässä voisi tuoda harmaita hiuksia ainakin yhden liikaa. Vaikka suunnittelu onnistuisikin yrityksen omalla IT-organisaatiolla, uskoisin, että asioiden pallottelu osaavaan IT-kumppanin kanssa toisi vielä paljon enemmän pöytään. Kumppani pystyy myös helposti vertailemaan tavoitetilaa jo toteutettuihin ratkaisuihin ja antamaan niistä kallisarvoista tietoa käytännön tasolta. Myös se, että IT-kumppanilla on palvelinvalmistajat takana ja tukemassa toteutuksia, on kultaakin arvokkaampaa suunnittelutyössä ja toteutuksessa.

Joona Kuronen, myyntipäällikkö